Sponsoroinnin verotus: Ruotsi laajentaa verovähennystä, näin sponsorointi vähennetään Suomessa

Sponsorointi ei ole lahjoitus

Sponsorointi on aina vastikkeellista yhteistyötä: yritys maksaa ja saa vastineeksi esimerkiksi näkyvyyttä, mainostilaa tai yhteistä sisältöä. Tuki, josta yritys ei saa vastiketta, on lahjoitus, vaikka sitä arkikielessä kutsuttaisiin sponsoroinniksi. Käytännössä termit menevät kuitenkin sekaisin. Siksi verotus seuraa sisältöä eikä nimeä: ratkaisevaa on, mitä yritys todellisuudessa saa ja vastaako se maksettua hintaa.

Mitä Ruotsissa esitetään?

Ruotsin hallitus lähetti 18.6.2026 lakineuvostolle (Lagrådet) lakiesitysluonnoksen, jonka nimi on suomeksi "laajennettu vähennysoikeus sponsoroinnille ja vastaaville toimille". Tuloverolakiin lisättäisiin pykälä, jonka mukaan elinkeinotoiminnassa saa vähentää menot, joilla parannetaan tai ylläpidetään yrityksen mainetta. Luonnos perustuu tammikuussa 2026 valmistuneeseen selvitysmietintöön (SOU 2026:5). Tavoitteena on helpottaa vähennystä, kun yritys sponsoroi esimerkiksi urheilua tai kulttuuria, ja lisätä näin kansalaisyhteiskunnan rahoitusta.

Nykyisin sponsorointi on Ruotsissa vähennyskelpoista siltä osin kuin yritys saa siitä suoria vastikkeita, kuten mainontaa, tiloja tai edustusta, tai kun sponsoroitava toiminta liittyy vahvasti yrityksen omaan toimintaan. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa RÅ 2000 ref. 31 se osa, joka tuki sponsoroitavaa yleisesti ilman vastiketta, katsottiin lahjaksi, eikä sitä saanut vähentää. Pelkkä maineen tai goodwill-arvon kasvu ei ole riittänyt.

Esitys laajentaisi vähennysoikeuden juuri tähän maineeseen liittyvään osaan, jota Ruotsin esityksessä kutsutaan sponsoroinniksi, vaikka suoraa vastiketta ei ole. Juuri tässä kohdassa sponsoroinnin ja lahjoituksen käsitteet hämärtyvät. Esityksen keskeiset ehdot:

• Yhteistyön on näyttävä ulospäin tavalla, joka voi tavoittaa yrityksen kohderyhmän. Yrityksen on osoitettava todennäköiseksi, että menon tarkoitus on parantaa tai ylläpitää mainetta, mutta konkreettista vaikutusta ei tarvitse osoittaa.
• Vähennykselle ei esitetä euromääräistä ylärajaa.
• Säännös ei koske edustusmenoja eikä poliittista tai uskonnollista toimintaa.
• Sponsoroitavan ei tarvitse olla yleishyödyllinen.
• Lait tulisivat voimaan 1.1.2027, ja niitä sovellettaisiin verovuosiin, jotka alkavat 31.12.2026 jälkeen.

Hallitus arvioi muutoksen pienentävän verotuloja noin 530 miljoonaa kruunua vuodessa. Selvityksen mukaan Ruotsin noin 10 miljardin kruunun vuotuisesta sponsorointimarkkinasta noin 2 miljardia kruunua on menoja, joita ei nykysäännöillä saa vähentää.

Ruotsin urheilun kattojärjestö Riksidrottsförbundet (RF) kannattaa esitystä. RF:n liittojuristi Johan Karlsson sanoi kesäkuussa (toimituksen suomennos): "Aineetonta arvoa, esimerkiksi sitä, että yritys yhdistetään urheilun arvoihin, ei ole tähän asti tunnustettu verolainsäädännössä." Hallituksen luonnoksessa esitellyssä Svenskt Näringslivin kyselyssä lähes 70 prosenttia yrityksistä vastasi, että selvemmät vähennysmahdollisuudet vaikuttaisivat niiden haluun sponsoroida enemmän.

Missä vaiheessa Ruotsin muutos on nyt?

• Tammikuu 2026: selvitysmietintö SOU 2026:5 valmistui ja lähti lausunnoille.
• 18.6.2026: lakiesitysluonnos lähetettiin lakineuvostolle.
• 25.8.2026: lakineuvosto ei huomauttanut esityksestä mitään.
• 13.9.2026: valtiopäivävaalit.

Luonnoksen mukaan se, tuleeko esitys vuoden 2027 budjettiesitykseen ja missä laajuudessa, riippuu muun muassa vaalien tuloksesta, taloustilanteesta ja budjettineuvotteluista. Vaalivuonna budjettiesitys annetaan viimeistään 12.11.2026. SVT:n mukaan hallituksen muodostaminen oli 30.9.2026 yhä kesken. Muutos ei siis ole voimassa oleva laki eikä edes valtiopäiville annettu esitys, ja vuonna 2026 maksettu sponsorointi arvioidaan nykysääntöjen mukaan.

Ruotsissa on vuoden 2026 alusta ollut myös erillinen verohyvitys yritysten rahalahjoituksille. Skatteverketin mukaan se koskee sosiaalista avustustoimintaa ja tieteellistä tutkimusta, joten urheilu jää sen ulkopuolelle.

Sponsoroinnin verotus Suomessa: vastike ratkaisee

Suomessa sponsoroinnille ei ole omaa pykälää. Vähennyskelpoisuus arvioidaan elinkeinoverolain (EVL) mukaan: vähennyskelpoisia ovat tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot (EVL 7 §) ja muun muassa ilmoittelusta ja mainostilaisuuksista johtuvat menot (EVL 8 §:n 1 momentin 5 kohta).

Sponsorointi on vähennyskelpoinen markkinointikulu, kun yritys saa maksua vastaan vastikkeen, esimerkiksi logon pelipaitaan, kenttämainoksen tai yhteistä sisältöä sosiaalisessa mediassa. Veronmaksajain Keskusliiton verojuristin vastauksen mukaan meno on vähennyskelpoinen, jos maksettu summa on käypä korvaus saadusta näkyvyydestä. Jos summa on liian suuri saatuun näkyvyyteen nähden, verotuksessa sitä osaa, jolle ei ole vastiketta, voidaan pitää lahjoituksena, vaikka sitä kutsuttaisiin sponsoroinniksi. Tällaista lahjoitusta ei lähtökohtaisesti voi vähentää.

Voiko lahjoituksen vähentää verotuksessa?

Jos yritys tukee seuraa tai tapahtumaa ilman merkittävää vastiketta, kyse on verotuksessa lahjoituksesta, vaikka tukea kutsuttaisiin sponsoroinniksi. Suomessa lahjoituksen voi silti vähentää kahdella tavalla.

1. Pieni lahjoitus suhdetoimintamenona. Verohallinnon yhtenäistämisohjeen (verovuosi 2025) mukaan arvoltaan vähäiset raha- tai esinelahjoitukset yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen voidaan katsoa suhdetoimintamenoiksi. Niitä saa vähentää enintään 850 euroa lahjoituksensaajaa kohti. Esimerkiksi paikallisen junioriseuran tukeminen voi kuulua tähän. Poliittinen lahjoitus ei ole vähennyskelpoinen.

2. Lahjoitusvähennys (TVL 57 §). Yhteisö voi vähentää vähintään 850 euron rahalahjoituksen tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämisen edistämiseen. Saajana voi olla ETA-alueella sijaitseva valtio tai julkista rahoitusta saava yliopisto tai korkeakoulu (yläraja 250 000 euroa) tai Verohallinnon nimeämä yhdistys tai säätiö (yläraja 50 000 euroa). Nykyisin rajat ovat saajakohtaisia. Urheiluseuralle annettu lahjoitus ei nykysäännöillä kuulu vähennyksen piiriin.

Suomen muutos 2027: lahjoitusvähennys laajenee urheiluun

Suomessa uudistus kohdistuu lahjoituksiin eikä sponsorointiin. Valtioneuvosto antoi 21.9.2026 eduskunnalle hallituksen esityksen HE 174/2026 vp, jonka mukaan yhteisö saisi 1.1.2027 alkaen vähentää vähintään 850 euron rahalahjoituksen myös liikuntaa, urheilua, lasten tai nuorten hyvinvointia, sosiaalista hyvinvointia tai terveyttä edistävään tarkoitukseen. Saajan on oltava Verohallinnon nimeämä yhdistys tai säätiö.

• Enimmäismäärät: 250 000 euroa verovuodessa yliopistoille ja korkeakouluille ja 50 000 euroa nimetyille yhdistyksille ja säätiöille. Rajat muuttuisivat verovelvolliskohtaisiksi eli koskisivat lahjoittajan kaikkia lahjoituksia yhteensä.
• Saajan edellytykset: rekisteröity yhdistys tai säätiö, yleishyödylliseen toimintaan myönnetty rahankeräyslupa ja vähintään yksi tilintarkastaja. Verohallinnon mukaan nimeämispäätös maksaa 740 euroa ja tehdään enintään viideksi vuodeksi.

Esitys liittyy vuoden 2027 talousarvioon, ja se on valtiovarainvaliokunnan verojaoston käsittelyssä. Eduskunta voi vielä muuttaa sitä. Esityksen mukaan "sponsorointi ja muu markkinointiyhteistyö ovat jo nyt vähennysoikeuden piirissä", ja yritykset voivat muutoksen jälkeen siirtyä muista yhteistyön muodoista suoriin lahjoituksiin. Hallitus arvioi yhteisöjä koskevan laajennuksen verotuottovaikutukseksi noin 3 miljoonaa euroa vuodessa.

Sponsorointi kirjanpidossa: sopimus, tosite ja näyttö vastikkeesta

Koska vähennysoikeus riippuu vastikkeesta, dokumentointi on käytännössä tärkeintä. Kirjanpitolain mukaan jokaisen kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja yksilöityyn tositteeseen.

1. Kirjallinen sopimus, jossa vastikkeet (esimerkiksi logon paikka, kenttämainokset ja somejulkaisut), sopimuskausi ja hinta on eritelty.
2. Lasku, joka viittaa sopimukseen.
3. Näyttö toteutumisesta, kuten kuvat, raportit ja tavoittavuusluvut.
4. Osien erottelu. Markkinointiosuus kirjataan markkinointi- tai mainoskuluksi. Aitiopaikat ja asiakastilaisuudet voivat olla edustusmenoja, joista EVL 8 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan vain 50 prosenttia on vähennyskelpoista. Lahjoitukset kirjataan omalle tililleen.

Sponsoroitavan kannattaa eritellä vastikkeet jo tarjousvaiheessa. Apuna voi käyttää sponsorihakemuksen pohjaa.

Sponsorointi ja arvonlisävero

Jos seura tai tapahtumajärjestäjä on arvonlisäverovelvollinen ja sponsorointi on vastikkeellista mainospalvelua, laskuun lisätään 25,5 prosentin arvonlisävero. Verohallinnon mukaan yleishyödyllisen yhteisön vähäinen toiminta jää arvonlisäverotuksen ulkopuolelle, kun sen elinkeinotoiminnan liikevaihto on kuluvana ja edellisenä kalenterivuonna enintään 20 000 euroa. Lahjoitus ei sisällä arvonlisäveroa. Arvonlisäverovelvollinen yritys voi yleensä vähentää sponsorointilaskun arvonlisäveron, kun hankinta liittyy sen verolliseen liiketoimintaan.

Mitä Ruotsin muutos voisi tarkoittaa Suomelle?

Sponsorointiuutiset ei löytänyt Suomesta vireillä olevaa esitystä, joka laajentaisi sponsoroinnin vähennysoikeutta Ruotsin tapaan (tilanne 30.9.2026). Suomi on valinnut toisen reitin. Ruotsissa vähennettäväksi tulisi sponsoroinnin maineeseen liittyvä osa ilman ylärajaa, Suomessa vastikkeeton rahalahjoitus nimetylle yhdistykselle tai säätiölle enintään 50 000 euroon vuodessa. Suomessa lähtökohta pysyy ennallaan: vastikkeellinen yhteistyö on sponsorointia, tuki ilman vastiketta lahjoitusta.

Suomen Olympiakomitea on kannattanut lahjoitusvähennyksen laajentamista myös yritysten verotukseen. Kesäkuussa 2025 antamassaan lausunnossa se kuitenkin kysyi, miksi saajalta vaaditaan rahankeräyslupa, ja arvioi, että tilintarkastajavaatimuksen kustannus voisi pienelle yhdistykselle ylittää lahjoituksista saatavan hyödyn. Ajatus ei ole uusi: jo vuonna 2012 kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) esitti urheiluseuroille annettujen lahjoitusten vähennyskelpoisuutta.

Markkina kasvaa ilman verouudistustakin. Sponsor Insightin Sponsorointibarometrin mukaan yritykset investoivat sponsorointiin vuonna 2025 yhteensä 319 miljoonaa euroa, 5,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Aiheesta lisää jutussa Sponsorointi 2030: miltä seuraavat neljä vuotta näyttävät?.

Jos Ruotsin esitys etenee, se tulee budjettiesitykseen viimeistään 12.11.2026. Suomessa eduskunta käsittelee lahjoitusvähennyksen laajentamista syksyn aikana vuoden 2027 talousarvion yhteydessä.

Juttu ei ole veroneuvontaa. Tiedot on tarkistettu 30.9.2026. Yksittäisissä sopimuksissa kannattaa kääntyä tilitoimiston tai veroasiantuntijan puoleen.